Aamulehti 14.3.2022
Osallistuin Etyj:n kokoukseen samana päivänä, kun Putin hyökkäsi Ukrainaan. Ukrainan kollegan puheenvuorossa kaikui syvä huoli ja hänen ennustuksensa kokonaisvaltaisesta ja pitkittyvästä sodasta näyttää valitettavasti toteutuvan. Myötätunto ja ajatukset ovat Ukrainan puolella.
Sota on saatava loppumaan kaikin keinoin, varsinkin diplomaattisin keinoin. Sodan kauheuksista huolimatta meidän on varauduttava tulevaan. Sota ja siihen liittyvät taloudelliset ja toiminalliset pakotteet vaikuttavat jo nyt Suomeen.
Venäjä on siirtymässä sotatalouteen. Tätä vauhdittavat pakotteet ja monien kansanvälisten yritysten poistuminen Venäjältä sekä sodan pitkittyminen. Jos Putin päättää vielä kansallistaa ulkomaisten yritysten omaisuutta, niin kriisin jäljet ovat todella pitkät ja syvät.
Energia- ja raaka-ainekauppa sekä kuljetukset toimivat vielä, mutta on varauduttava jo rajan sulkeutumiseen. Meidän on irrottauduttava venäläisestä fossiilisesta sotataloudesta. Tarvitsimme koronan vauhdittamaan digiloikkaa ja nyt Putin vauhdittaa meitä siirtymään kotimaiseen biotalouteen.
Tässä turvallisuuskriisitilanteessa on muutama päivän selvä asia. Meidän pitää saada kaikki pellot tuotantoon, metsäenergia liikkeelle ja turpeelle turvavarastointi. Hallitus on ottanut huoltovarmuuden vakavasti, kuten valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi eduskunnassa, että ”huoltovarmuuden takaaminen, ei vain tähän hetkeen vaan tulevaan, on nyt hallituksen tärkein tehtävä, oman turvallisuutemme ja Ukrainan tukemisen ohella.”
Ruuantuotanto Suomessa on vahvasti omavaraista ja raaka-aineiden kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia. Alkutuotannon kriittinen tila korostuu nyt kun ja tuotantokustannusten nousu uhkaa alan kannattavuutta. Maanviljelijän tulee saada tuotteistaan markkinoilta käypä hinta, jotta kevään kylvöt tehtäisiin täysimääräisesti. Halpuutuksen aika pitää nyt viimeistään olla ohi. Tästä on kuulunut viime päivinä erilaisia huhuja, toivottavasti ne ovat positiivisia.
Suomella on monipuolinen energiapaletti ja globaaleilta markkinoilta korvaavaa energiaa on saatavissa. Energiahuollon kannalta keskeisimpiä ovat tuontipolttoaineiden velvoitevarastointi, turpeen turvavarastointi sekä polttoainehuollon turvaamiseksi tehdyt kansainväliset sopimukset.
Kotimaisen metsäenergian keräämisessä ja käytössä olevat haasteet ja asenteet tulisi saada korjattua, jotta tuontia korvaava energia saadaan kotimaasta. Turpeen romahdus oli dramaattinen, onneksi ainakin Neova Oy ja useat pienemmät yritykset ovat ilmoittaneet turpeen noston jatkumisesta ensi kesänä. Yrittäjät tarvitsevat kannattavalle tuotannolle ja investoinneille pidemmän näkymän.
Kotimainen turve on osa energiapalettiamme, lisäksi meillä Pirkanmaalla merkittävää on kasvu- ja kuiviketurve. Uusia suon avauksia tullaan tarvitsemaan.
Pirkanmaalla huoltovarmuuden näkymät energian osalta ovat hyvät. Haasteita tulee fossiilisten polttonesteiden ja maakaasun osalta. Vuosia tehty työ kestävien kotimaisten energioiden ja kiertotalouden eteen on nyt arvossaan.
Hyviä esimerkkejä tästä ovat muun muassa Kolmenkulmassa ECO3 ja Pirkanmaan jätehuollon yhteistyö sekä Lempäälän energiayhteisö. Biokaasun mahdollisuudet ja lämpölaitosten yhteydessä tuotettu sähkö tulee hyödyntää.
Pirkanmaalla on myös useita tuuli- ja aurinkovoimahankkeita eri vaiheissa. Näiden käyttökelpoisuus paranee, aina kun energian varastointiin saadaan ratkaisuja.