Hyvät Reserviläiset ja Maanpuolustusjuhlan osanottajat,
Isänmaallisen Sillanpään marssilaulun jälkeen on sopiva paikka sanoa muutama sana maamme puolustuksesta kansanvallan, eduskunnan, näkökulmasta.
Suomi ei ole päästänyt otettaan heikentymään puolustuksen kehittämisestä. Poliittinen järjestelmä on kantanut vastuunsa isänmaamme puolustuksen vahvistamisesta. Kansallista puolustusta on vahvistettu, on tehty päätökset strategisista suorituskykyhankkeista, lisätty kertausharjoituksia ja olemme päättäneet hakeutua puolustusliitto Naton jäseneksi.
Venäjän oikeudeton ja brutaali hyökkäys Ukrainaan aiheutti merkittäviä ja pitkäkestoisia muutoksia turvallisuusympäristöömme. Suomen valtiojohdon päätös hakea Nato-jäsenyyttä oli historiallinen sekä Suomen että koko Euroopan poliittisen historian näkökulmista. Eduskunta antoi tälle päätökselle laajan tuen. 184 puolesta, 7 vastaan, 1 tyhjä, 7 poissa
Suomen Nato-jäsenyysprosessi on nyt loppusuoralla. Toivottavasti huomenna torstaina Turkki saa tehtyä päätöksensä ja Suomen jäsenyys etenee.
Hyvät kuulijat,
Maallamme on historiallinen muisti Venäjästä. Suomalaiset ymmärtävät mitä ukrainalaiset joutuvat tällä hetkellä kokemaan.
Ukraina taistelee paitsi oman itsenäisyytensä puolesta myös meidän kaikkien puolesta, vapauden, oikeuden ja inhimillisten arvojen puolesta.
Ukraina on joutunut kohtaamaan kevään taistelut haasteellisessa asetelmassa. Venäjä käyttää kaukovaikutteisia aseita ja iskee siviili- ja infrastruktuurikohteisiin. Venäjän toimet täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja syylliset on saatava aikanaan vastuuseen.
Sota näyttää valitettavasti jatkuvan vielä pitkään. Ukrainan joukot tarvitsevat länsimailta voimakasta tukea – niin materiaalia kuin sotilaskoulutusta. Emme saa antaa periksi. Emme saa turtua. Emmekä saa unohtaa. Ukrainaa on autettava poliittisesti, sotilaallisesti, humanitaarisesti ja taloudellisesti niin kauan kuin on tarpeen.
Hyvät kuulijat,
Suomen puolustuksen perusta on jatkossakin yleinen asevelvollisuus, laaja reservi ja korkea maanpuolustustahto. Näihin nojaamme nyt ja tulevaisuudessa.
Vaikka perusta onkin kunnossa, vaativat käynnissä oleva Ukrainan sota ja tuleva Nato-jäsenyys panostusta kansallisen puolustuksen järjestelyihin.
Puolustusvoimat tarvitsee enemmän henkilöstöä ja vielä nykyistäkin paremman materiaalisen valmiuden.
Autamme Ukrainaa ja samalla täytämme omia varastojamme. Tärkein materiaali on oltava omassa hallussa. Oma on aina oma. Kun kriisi on ovella, varastojen täyttäminen ei helpolla onnistu. Panostamme kotimaiseen puolustusmateriaalituotantoon ja ostamme maailmalta sen minkä tarvitsemme.
Vakuutukset on otettava ennen kuin vahinko tapahtuu.
Suomen puolustuskykyämme on kehitetty pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja kokonaisuutena. Ukrainassa käytävä sota on osoittanut kehittämisemme lähtökohdat oikeiksi.
Kehitämme asevelvollisuusjärjestelmäämme edelleen ja siviiliosaamista hyödynnetään turvallisuuden tarpeisiin entistä paremmin.
Viime vuoden keväällä 2022 kasvatimme puolustusbudjettiamme tuntuvasti. Tänä vuonna puolustukseemme käytetään kokonaisuudessaan 6,1 miljardia euroa. Lisärahoitusta käytetään muun muassa henkilöstön lisäämiseen, materiaalisen valmiuden parantamiseen ja harjoitustoimintaan.
Puolustusvoimien henkilöstömäärää lisätään asteittain 500:lla henkilötyövuodella siten, että vuoden 2027 kuluessa päätetyt lisäykset on tehty. Rekrytointitoimenpiteet on jo aloitettu.
Kuluneen vaalikauden aikana tehtiin päätös korvata Hornetien suorituskyky 64:llä F-35-hävittäjillä, joilla turvataan Ilmavoimien taistelukyky aina 2060-luvulle saakka. Uusia hävittäjiä alkaa tulla Suomeen vuoden 2026 aikana.
Hornet ovat keskeinen osa maamme puolustusta. Emme ole niistä luopumassa. Vuosikymmenen loppuun mennessä ne ovat loppuunajetut ja niiden käyttöarvo olisi vähäinen Ukrainallekin.
Kriisiajat ovat korostaneet huoltovarmuuden merkitystä. Huoltovarmuuden turvaamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä valtion, kuntien ja elinkeinoelämän kesken. Pirkanmaalla korostuu vahva osaaminen turvallisuusklusterin kautta. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on toimiva ja siitä on pidettävä kiinni. Kotimainen ruoka ja energia ovat keskeinen osa kokonaisturvallisuutta.
Hyvät kuulijat.
Näillä muutamilla ajatuksilla toivotan meille hyvää maanpuolustusjuhlan jatkoa ja alkavaa kevättä!