Eduskunta alkoi käsitellä tämän hallituksen viimeistä budjettiesitystä tällä viikolla. Esitelty perusasioiden budjetti lupaa turvaa talveksi.
Talousarvioesityksen loppusumma on ensivuodelle 80,5 miljardia euroa, mikä on n. 15,6 miljardia euroa enemmän kuin tänä vuonna. Selkein syy muutokselle on uudistuksen myötä sote-menojen siirtyminen hyvinvointialueille ja valtion budjettiin.
Menoja lisää Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi päätetyt toimet, puolustushankinnat ja indeksikorotukset. Talouden taantuma on ilmeinen, mutta täyttä romahdusta ei onneksemme ole näköpiirissä.
Kriisien keskellä on arjen turvasta huolehdittu. Päätöksillämme on onnistuneesti taitettu kärki niin polttoaineiden, kuin sähkön hintojen nopeasta noususta. Kotitalouksia autetaan korkeissa sähkölaskuissa, sekä tuetaan lapsiperheitä ja heikoimmassa asemassa olevia.
Suomi pärjää, kun yritykset pärjäävät. Siksi yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan esimerkiksi panostamalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimiin. Kasvu ja työpaikat ovat kestävin ratkaisu velkaantumiseen, siksi nyt pitää tehdä kaikki mahdollinen, että kasvu jatkuu ja myös kestää.
Ensi vuoden budjetti on 8 miljardia alijäämäinen ja velkaa joudutaan ottamaan. Velka huolettaa, niin kuin sen kuuluukin. Hallituksessa ei ole otettu sitä kepein mielin, vaan sen vuoksi, että Suomi selviytyisi. Koko eduskunnan tulee sitoutua velan hoidon suunnitelmaan, tulevina kausina.
Kovaäänisestä velkakritiikistä huolimatta opposition omat ehdotetut toimet olisivat lisänneet niin ikään velanottoa. Oppositiolla ole vielä ollut esittää vaihtoehtoja velanoton vähentämiksi, eikä kertoa mitä toimia olisi jätetty säästöjen nimissä tekemättä.
Julkisen talouden kuluja on karsittava. Päätökset eivät ole helppoja kuten nykyisen hallituksen 370 miljoonan säästöpäätökset osoittavat. Hyvinvointialueiden talouden onnistuminen on keskeinen osa julkisen talouden tasapainoa. Vaikka hallitus saavuttaa nyt tavoitellun 74% työllisyysasteen on pyrittävä kohti 80% työllisyyttä.
Kotikunnissa tehtävät muuttuvat merkittävästi hyvinvointialueiden käynnistyessä. Mänttä-Vilppulassa valmistelemme elinvoimakaupungin toimintoja, tavoitteita ja taloutta uuden toimintamallin mukaisesti.