Kansanedustaja Arto Pirttilahti kysyy kirjallisella kysymyksellä; aikooko hallitus kehittää oikeuskäytänteitä, valitusoikeutta ja lupamenettelyitä, siten että suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkuvuus turvataan?
Pirttilahti painottaa, että Suomalainen kannanhoidollinen metsästys on toiminut historiallisesti hyvin. Yhteistyö on ollut tuloksekasta tutkimuslaitosten, viranomaisten, vapaaehtoistoimijoiden ja metsästäjien kesken. Kannanarviointiin pohjaten määritetään sopivat metsästyskiintiöt niin riistan, kuin petoeläinten metsästykselle.
Nyt tämä tärkeä työ vaarantuu toistuvasti, sillä lupavalituksesta on muodostunut oikeusjärjestelmäkikkailun väline, jota käytetään perinteikkään ja lain puitteissa tapahtuvan metsästyksen ja seuratoiminnan estämiseen, Pirttilahti pahoittelee.
Esimerkiksi Pirttilahti nostaa tämän syksyn karhujahtiin myönnetyt 197 poikkeuslupaa, joista suurimmasta osasta valitettiin saman järjestön toimesta ja hallinto-oikeudet määräsivät luvat väliaikaiseen toimeenpanokieltoon. Hallinto-oikeudet pyysivät vastineet valituksiin 5.10. mennessä, jonka jälkeen pyydetään vastineet vielä valittajilta.
Nyt näyttää siltä, ettei valituksia ehditä käymään läpi ennen jahtiajan päättymistä, kyllä tässä kaivataan järkeä ja oikeutta kannanhoidollisen metsästyksen turvaamiseen, harmittelee Pirttilahti.
Kirjallisen kysymyksen 16.9. allekirjoitti Pirttilahden(kesk.) lisäksi kansanedustajat Mikko Savola (kesk.) Olli Immonen (PS) ja Jari Myllykoski (vas.). Aiemmin eduskunnassa on jätetty myös kansanedustaja Jenna Simulan(PS) toimesta toimenpidealoite asian edistämisen puolesta.