Aamulehti 21.6.2021
Suomi on valtio, joka hoitaa asiansa hyvin, on vakaa ja luotettava taloudellinen toimija, vai onko? Sovituissa raameissa oleva talouspoliittinen päätöksenteko ja yhteiskunnan vakaus on arvo, joka sekä selkeyttää toimintaympäristöä Suomessa, että parantaa asemaamme luottoluokittajien silmissä.
Poikkeustilan väistyessä onkin oltava selkeä polku, niin menokehykseen palaamiseksi, kuin luottoluokittajien uskon vahvistamiseksi. Kehysmenettelystä irtaantuminen korona-ajan jälkeen olisi tuhoisaa luotettavuuden kannalta. Epäluottamus Suomen kykyyn hoitaa velvollisuutensa maksaisi selvää rahaa esimerkiksi valtion lainojen korkeampina korkoina.
Vastuullisen talouspolitiikan kannalta on erityisen tärkeää, että kaikki puolueet ovat perinteisesti sitoutuneet kehysmenettelyyn. Vaikka tällä vaalikaudella alkuperäistä talouslinjaa ei noudatetakaan, on ensiarvoista, että puolueet ovat jatkossa selkeästi sitoutuneita vastuulliseen julkisen talouden hoitoon ja vahvistavat julkisen talouden uskottavuutta.
On totta, että valtion velkaantuminen ei pääty kuin seinään ja hyvä niin, muuten joutuisimme päättämään jopa 8 miljardin euron leikkauksista välittömästi. Esimerkiksi koronan aiheuttamien hoitojonojen purkaminen vaatii sitä, että valtio ottaa tulevina vuosinakin velkaa.
Kehyksestä lipeäminen tulee kuitenkin rajautua ainoastaan koronakriisin hoitoon, sillä kriisejä tulee joka hallituskaudella ja yhteinen vastuumme on pitää huoli, ettei kurista livetä kevyin perustein. Keskusta vaatii, että kehyksiin palataan suunnitelmallisesti ja velanotto käännetään laskuun.
Velkasuhde bruttokansantuotteeseen vakautuu ja taittuu laskevalle uralle jo kuluvan vuosikymmenen puolivälissä, kun viime syksynä siihen arvioitiin päästävän vasta vuosikymmenen lopulla. Julkisen talouden alijäämä alittanee EU:n viitearvon, 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteesta, jo ensi vuonna.
Puoliväliriihessä päätimme helpottaa velkajärjestelyyn pääsyä, parantaa pienituloisten ulosottovelallisten asemaa, sekä lyhentää maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja.
Osaajapulan korjaamiseksi, tarvitaan sekä entistä useampi suomalainen töihin, että lisää ulkomaisia tekijöitä. Tavoitteena on kasvattaa työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa vähintään 10 000 hengellä vuodessa vuoteen 2030 mennessä.
Suomen pitää päästä kasvuun kiinni. Tavoitteena on päästä 80 prosentin pohjoismaalaiselle työllisyyden tasolle. Paras apu työttömälle on edelleen työpaikka ja työllisyyden kasvattaminen paras keino vahvistaa julkista taloutta.
Päätimme myös työllisyystoimien siirtämisestä kunnille, osatyökykyisten työllistämisen vauhdittamisesta ja maahanmuuttajien paremmasta kotouttamisesta työllistämällä. Työkyvyttömyyttä vastaan taistellaan satsaamalla työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin.
Suomi vaurastuu vain investoimalla ja luomalla uutta, ei velkarahalla. Tähän pyritään mittavilla tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevilla toimilla.
Korkea osaaminen ja teknologia ovat Suomen valttikortteja kansainvälisillä markkinoilla. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä lisätään ja korkeakoulujen uudet aloituspaikat kohdennetaan nykyiseen osaajapulaan.
Yritysten luvitusta nopeutetaan ja teollisuuden sähköistämisen tuella autetaan energianintensiivisiä yrityksiä.
Rahaa pitää saada ja pistää liikkeelle, mutta höveliksi ei voi alkaa. Tässä hallituksessa keskusta pitää huolen siitä pussin nyörejä kiristetään vastuullisesti.