Aamulehti 8.2.2021
Alkaneelta eduskunnan kevätistuntokaudelta odotan itse innokkaimmin päätöksiä yrittäjiin liittyvistä asioista sekä kotimaisen sähkö- ja lämpöenergian toimitusvarmuuteen. Myös sähkönsiirtohintoihin on tulossa järkeistystä, sain onneksi kuulla jo viime viikolla ministerin suusta.
Yrittäjien osalta on realistista odottaa päätöksiä paikallisen sopimisen edistämisestä, ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottamisesta sekä monipaikkaisen työn ja asumisen sujuvoittamisesta. Viimeiseen liittyy niin fyysinen kuin digitaalinen saavutettavuus.
Edelleen tänä keväänä pitää saada ratkaisuja kotimaisen sähkö- ja lämpöenergian toimitusvarmuuteen. Energiaturpeen hyvin nopea alasajo on lämmittänyt tunteita ja syystäkin.
Hallitus on valmistellut korjaussarjaa kotimaisen energian ja yrittäjyyden parantamiseksi. Toivon, että siitä saadaan päätöksiä pikaisesti.
Koronan vuoksi useita poikkeuksellisia lainsäädäntötoimenpiteitä tullaan jatkamaan ensi kesään, kuten yrittäjien työttömyysturvaa, konkurssiin hakemisen rajoittamista ja kustannustuen uusia hakuja.
Eduskunta on myös käsitellyt istuntovapaan aikana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, josta Valtiovarainvaliokunta antaa mietintönsä. Ohjelma pitää sisällään eri toimenpiteitä ja rahoituslähteitä, joilla pyritään koronan jälkeiseen kestävään kasvuun.
Hallituksen osalta kevään kovin rypistys on niin sanottu puoliväliriihi. Siinä tarkastellaan talouden toteutumia ja näkymiä. Ne eivät välttämättä ole pahimman skenaarion mukaisia. Bruttokansantuote ei ole pudonnut niin paljon kuin pelättiin ja vastaavasti velanotto on alempi. Tästä huolimatta hallituksella on kova työ löytää kasvua ja investointeja sekä työllisyyttä vahvistavia päätöksiä riihessä.
Hyviä eväitä riihen on paljon. Useita asioita on selvitetty eri työryhmissä päätöksenteon tueksi. Ei kuitenkaan riitä, että vain selvitetään, vaan hallitusohjelmassa kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee löytää toimenpiteet ja aikataulutus. Varsinkin talouden ja rakenneuudistusten osalta.
Suomi on tien haarassa. Aikanaan Kekkonen kyseli, onko Suomella malttia vaurastua? Tässä ajassa kysymys kuluu, onko Suomella rohkeutta uudistua? Jos emme uudistu joudumme leikkausten ja veronkorotusten tielle tasapainottaaksemme hyvinvointiyhteiskunnan tulot ja menot.
Ala-Pietilän ja Sipilän työryhmät tuovat osaltaan vastauksia millä keinoilla luomme kasvua ja paranamme tuottavuutta sekä vahvistamme kotimaista omistajuutta. Tarvitsemme uudistumista ja investointeja ja varsinkin tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatioinvestointeja (TKI).
Hallitusohjelmassa on kirjattuna, että TKI:n taso tulisi olla 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaikka suurin osa tästä on yksityissektorin vastuulla, niin julkisen rahoituksen vastuu vivuttamisessa on merkittävä. Tässä tulee hyödyntää niin kotimaiset kuin EU:n rahoitusmahdollisuudet. Jotta tehdyt investoinnit eivät karkaa Suomesta tarvitsemme vahvempaa kotimaista omistajuutta.
Työllisyystoimenpiteitä hallitus on jo tehnyt useita kuten työvoimaneuvonnan vahvistaminen ja siirtäminen kuntiin ja työttömyysputken katkaisu. Hallituksella on paineita saada riihestä päätöksiä useiden kymmenien tuhansien ihmisten työllistämiseksi.
Uskon, että kasvuntoimenpiteiden kautta saadaan lisää työllisiä.
Eduskunta aloitti istuntokautensa poikkeustoimilla viime keskiviikkona. Tuomiokirkon juhlajumalanpalvelusta kansanedustajat seurasivat YouTubesta. Valtiopäivien avajaisiakin seurasimme netin kautta, kun salissa olivat läsnä ainoastaan puhemies Anu Vehviläinen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.