Arto Pirttilahti

Arvi 1/2016

Hei!

Hyvää alkanutta vuotta! Vuoden 2016 valtiopäivät ovat käynnistyneet helmikuun alussa. Lähestyn sinua viikkotiedotteellani. ARVIssa pyrin kertomaan jotain menneestä politiikan viikosta ja omista tekemisistäni sekä arvioimaan tulevan viikon tapahtumia.

Muita kirjoituksiani ja tiedotteita voit käydä lukemassa nettisivuiltani www.artopirttilahti.fi. Sieltä löytyvät myös aiemmin ilmestyneet ARVIt.

Ratkaisujen kevät.
Tämä kevät on ratkaisujen aikaa. Hallitus tuo useita kautensa merkittävimpiä esityksiä eduskuntaan. Maakuntauudistuksen ohella sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta on odotettavissa esitys ennen kesää. Valmistelu sujuu aiemmin päätetyissä raameissa. Julkisuudessa näkyy hallituskumppaneiden edustajien irtiottoja, mutta nyt ei ole varaa asioiden sotkemiseen ja pikkupolitikointiin.

Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa tuntuu puhaltavan uudet raikkaat tuulet. Toivottavasti sopimisen hengessä päästään eteenpäin. Toivon neuvotteluista tasapainoista tulosta, jolla työllistämisen kynnys madaltuisi. Useampi suomalainen on saatava töihin. Tämä on välttämättömyys taloudellisista näkökulmista tarkastellen, mutta myös sosiaalista. Työpaikka tuo toimeentulon lisäksi sosiaalisia kontakteja, elämänhallintaa ja omanarvontuntoa.

Hallituksen kevään kehysriihestä on ennustettu haastavaa. Eläessämme taloudellisesti vaikeita aikoja olisi haihattelua sanoa, ettei näin olisi. Maallamme on kuitenkin toimintakykyinen hallitus, joka on jo osoittanut kykenevänsä vaikeisiinkin päätöksiin. Uskon, että samalla määrätietoisuudella ja herkällä korvalla kehysriihestäkin on mahdollisuus saada ulos kelpo tulos.

Maakunnat tulevat.
Maakuntauudistus etenee marraskuussa sovittujen linjojen mukaisesti. Maakuntauudistuksessa on kyse järkevöittämisestä ja sujuvoittamisesta, jolla on merkittäviä vaikutuksia hallintorakenteeseemme ja kuntien tehtäviin. Paljon on vielä päättämättä kuten rahoitus, verotus ja demokratian polut.

Jatkossa kuntien panos elinvoimaisuuden ylläpitäjinä korostuu. Se on mahdollisuus uudenlaiselle toiminnalliselle kuntayhteistyölle. Maakuntaraja vahvistuu, mutta se ei jatkossakaan saa estää kuntien luontevaa yhteistyötä. Emme tarvitse uusia hallinnollisia esteitä Suomen kuntoon saamiseksi. Ratkaisujen on lähdettävä ihmisten, ei hallinnon tarpeista.

Kunnat antoivat lausuntonsa uudistuksesta ja siitä mihin maakuntaan haluavat kuulua. Jämsä kallistui omassa lausunnossaan esittämään uudeksi maakunnakseen Pirkanmaata. Toivotan heidät tervetulleeksi. Jämsä on vanhaa tuttua Pohjois-Hämeen aluetta. Muutaman vuoden Jämsä on jo kuulunut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin.

Tarmokkaasti korjausvelan kimppuun.
Pirkanmaan tie- ja rataverkosto sai tervetulleen panostuksen, kun liikenneministeri Anne Berner julkisti liikenneväylien korjausvelkaohjelman vuosille 2016-2018. Hallitusohjelmassa sovittiin liikenneväylillä olevan 2,5 miljardin euron korjausvelan kiinni kuromisesta tällä hallituskaudella. Pirkanmaan osuus maanteiden korjausvelkaohjelmasta on yli 22 miljoonaa euroa.

Kokonaan korjausvelkaa ei saada kuitattua, mutta 600 miljoonan euron kärkihankerahoituksella Suomen tiestöön, ratoihin ja vesiväyliin panostetaan merkittävästi enemmän kuin aiemmin. Ministeri Bernerin esitys oli huolellisesti valmisteltu ja tasapainoinen. Korjausvelan kasvu saadaan taitettua. Myöhemmin päätetään vielä 364 miljoonan euron erillisestä potista, joka kohdistuu koko Suomen tieverkostoon.

Tieverkon kunnon parantuminen antaa potkua elinkeinoelämälle. Kun puu ja muut raaka-aineet liikkuvat sujuvasti, biotalouteen saadaan vauhtia. Parannukset rataverkkoon ja junien kulun luotettavuuteen auttavat työmatkalaisia. Korjausinvestoinneilla on suuri työllistävä vaikutus, mikä on erittäin tervetullutta Pirkanmaalle.

Nettisivuiltani löytyy listaus Pirkanmaan kohteista ja Liikenneviraston sivuilta koko korjausvelkaohjelma.
Tiedote Pirkanmaan korjausvelkaohjelmasta
Liikennevirasto: Korjausvelkaohjelma

Poliisi paikallaan.
Poliisihallitus on esittänyt sisäministeriölle säästötoimena 16 poliisiaseman lakkauttamista. Virkamiesten säästöarpajaisissa on tulossa jälleen täysosumia Pirkanmaalle. Olen huolissani suunnitelmista. Valtionpalveluiden karsimisessa vaikutukset näyttävät kasaantuvan tietyille alueille. Olen myös pettynyt Aamulehden pääkirjoituksen ylimieliseen asenteeseen, jonka mukaan lakkauttamisten vastustajat vain haikailevat kyläpoliisin aikaan. Tästä ei ole kyse.

Kansalaisten turvallisuuspalveluiden heikentäminen ja niiden saavutettavuuden huonontaminen eivät ole tasapainossa tämän hetken tarpeen kanssa. Virkamiesten valmistelemalle poliisiasemien lopettamisesitykselle ei ole mielestäni perusteluita. Poliisi sai budjetissa lisärahoitusta palveluiden ja sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Poliisiasemien sulkemiset ovat myös tältä osin ministeri Orvon aiemmin antamien lupausten vastaisia.

Mikä on todellinen säästö? Sitä ei taida tulla lainkaan. Sen, minkä säästämme toimitilakustannuksissa, häviämme muiden kulujen kasvaessa. Saamme vain heikompaa palvelua samalla rahalla. Jo nykyisellään poliisien ajomatkat sekä hälytyksiin vastaamisen ajat ovat pitkiä. Poliisin ajasta suuri osa kuluu juoppotaksina toimimiseen, kun putkat sijaitsevat kaukana. Toivon, että järkiperusteet saavat hallituksen hylkäämään poliisihallituksen ja sisäministeriön suunnitelmat poliisiverkon lisäkarsimisesta.

Juna kulkee sittenkin.
Junaliikenteen poikittaisyhteyksien säilyminen oli iloinen uutinen. VR jatkaa liikennöintiä rataosilla Seinäjoki-Jyväskylä sekä Keuruu-Tampere velvoiteliikenteenä joulukuuhun asti. Aiemmin ostoliikenteenä hoidettu liikenne korvataan nyt velvoiteliikenteellä. Junaliikenne tulee olemaan kuitenkin suppeampaa kuin aiemmin. Harmittavasti näyttää myös siltä, että uusia bussivuoroja ei synny kaikille reiteille tukemaan junaliikennettä tässä murrosvaiheessa.

Jätin omat junavuoroehdotuksenikin ministeri Bernerille. Vähenevillä vuoroilla olisi huolehdittava sekä työmatkalaisten, opiskelijoiden että matkailijoiden ja asioimisliikenteen tarpeista. Palapeli on vaikea. VR julkisti jo suunnittelemiaan aikatauluja. Kaikkien tarpeisiin niillä ei pystytä vastaamaan. Yritän edelleen vaikuttaa myös VR:n hallintoneuvoston jäsenenä vuorosuunnittelun onnistumiseen.

Rataosien liikenteen kilpailutuksen edellytykset ovat valmiita kevään aikana. Kilpailutetun liikenteen alkaminen vuoden 2017 alussa tarkoittaa tiukkaa aikataulua. Siihen päästään, jos kaikilla on tahtoa. Tällä väliaikaisratkaisulla turvataan junan kulkeminen, kunnes kilpailutettu toimija jatkaa. Kilpailutuksen avauspäätöksillä on kiire ja toivottavasti tässä onnistutaan jouhevasti. Voimme olla tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun ja ministeri Bernerin ponnisteluihin junaliikenteen säilyttämiseksi entistä pienemmillä käytettävissä olevilla resursseilla.

Hyvää Suomesta.
Kirjoitin helmikuun Suurtampere-lehden kolumnissani suomalaisesta ruoasta. Suomessa tuotettu ruoka on erinomaisen laadukasta ja sen tuottajat tekevät työtään maailman tiukimpien laatu- ja tuotantokriteerien mukaisesti. He ansaitsevat arvostuksemme. Parhaiten voimme osoittaa sen valitsemalla suomalaisia elintarvikkeita. Voit lukea kolumnini Suurtampere-lehden verkkoversiosta.
Kolumni: Hyvää Suomesta

Pesti työvaliokunnassa.
Tulin valituksi Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokuntaan valtiopäivien 2016 ajaksi. Muut työvaliokuntaan valitut kansanedustajat ovat Hanna-Kaisa Heikkinen Pohjois-Savosta, Hanna Kosonen Itä-Savosta, Antti Kurvinen Etelä-Pohjanmaalta ja Eerikki Viljanen Uudeltamaalta.

Työvaliokunnassa on viisi jäsentä ja sen toimikausi on aina valtiopäivien mittainen. Työvaliokunta valmistelee ryhmäkokouksessa käsiteltävät asiat ja toimii yhteistyössä ryhmän puheenjohtajiston kanssa.

Myrskyä sähkömarkkinoilla.
Carunan hinnankorotukset sähkönsiirron hinnoittelussa nostivat myrskyn. Hinnat jopa kaksinkertaistuivat. Tällaisiin korotuksiin on ollut siirtoyhtiöillä mahdollisuus, koska he voivat määrätä hinnan ylläpitämänsä sähköverkon arvon perusteella. Kun verkkoon investoidaan, sen arvo nousee. Laajamittaisiin investointeihin on kannustanut viime vaalikaudella tehty päätös sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Kuluttajat maksavat verkon toimitusvarmuuden kohentumisesta korkeammalla siirtomaksulla. Eri puolilla Suomea toimivien verkkoyhtiöiden alueella on nähty viime vuosina tasaista hinnan nousua. Sähkön siirtäminen on useilla alueilla kalliimpaa kuin itse sähkö.

Elinkeinoministeri Olli Rehn on esittänyt muuttaa sähkömarkkinalakia siten, että sähkön siirtohintojen korotuksille säädetään katto. Näin vältytään kohtuuttomilta tilanteilta tulevaisuudessa. Rehn toimi myös tarmokkaasti sen puolesta, että Carunan kohtuuttomiin hinnankorotuksiin saatiin aikaan reilumpi ratkaisu. Sen nojalla Caruna laskee kiinteitä perusmaksuja ja sitoutuu välttämään hinnankorotuksia myös vuonna 2017.

Kuhinaa Tampereella.
Keskustan politiikka- ja toimintapäivät järjestettiin Tampereella 6.-7.2. Ohjelma oli ajankohtainen ja onnistunut. Sunnuntaina järjestetty ministeritentti palveli hyvin tarkoitustaan ja saa toivottavasti jatkoa tulevina vuosina. Koskikeskuksessa järjestetyssä kaiken kansan tapahtumassa riitti yleisöä. Pääministeri Juha Sipilä veti paikalle laajan kuulijakunnan. Politiikka ja yhteiset asiat kiinnostavat ihmisiä. Keskustalaiset toimijat saivat viikonlopusta hyviä eväitä vietäväksi ympäri Suomea. Kiitokset kaikille järjestäjille ja osallistujille viikonlopun onnistumisesta!

Tuleva viikko.
Täysistunnoissa on normaalirytmi tiistaista perjantaihin. Eduskunnan sivuilta voi tarkistaa päiväjärjestyksen asiat ja seurata suorana istuntoja. Perjantaina käsittelyssä on Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus puoluerahoituksen valvonnasta vuodelta 2015.
Eduskunnan sivut ja täysistunnon verkkolähetykset

Kansalaisinfossa on tilaisuuksia viikolla ainakin metsäpolitiikasta, Pariisin ilmastosopimuksesta ja eläkeläisten toimeentulosta.
Kansalaisinfo

Eduskunnan verkkosivuilla on avattu myös Minun eduskuntani -muistitiedonkeruukampanja. Voit jättää omat muistosi eduskunnasta ja kansanedustajista kyselylomakkeella.
Minun eduskuntani


Siirry sivun alkuun
facebook