Arto Pirttilahti

Kansanedustaja Arto Pirttilahti: Valokuituhankkeiden rahoituksessa vakavia ongelmia - Jarru kehitykselle

8.11.2013

Kansanedustaja Arto Pirttilahti (kesk.) jätti asunto- ja viestintäministeri Pia Viitaselle lokakuussa kirjallisen kysymyksen valokuituverkkohankkeiden rahoituksesta ja toteutuksen varmistamisesta haja-asutusalueilla tulevina vuosina. Valtio on tukenut sekä maa- ja metsätalousministeriön että liikenne- ja viestintäministeriön kautta valokuituhankkeita. Yhteyksien rakentamisen tilanne näyttää tällä hetkellä huolestuttavalta.

Ministeri toteaa vastauksessaan, että " Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien ohjelmakausien 2007-2013 ja 2014-2020 väliin näyttää jäävän aika, jolloin tukea mm. tietoliikenneyhteyksien parantamiseen ei voida myöntää". EU-ohjelmakauden muutos katkaisee rahoituksen, mutta se tulee myös vähentämään kokonaisrahoitusta MMM:n puolelta. Liikenne- ja viestintäministeriön rahoitus taas ei taivu tarvittaviin hankkeisiin keinotekoisten rajoitustensa vuoksi.

- Liikenne- ja viestintäministeriön tukea ei myönnetä pienten taajamien eikä kyläkeskusten alueille, koska nämä katsotaan markkinaehtoisesti rakentuviksi, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Myös kaupunkiseutujen lähiöt kohtaavat samanlaisia ongelmia, sanoo Pirttilahti

Ministeri Viitanen on vastauksessaan myös tyytyväinen LVM:n Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen etenemiseen. Hän sanoo, että "ohjelmien hankkeista jo lähes puolet on kilpailutettu". Etenkin moni maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluva hanke on jäänyt kilpailutuksessa kuitenkin kokonaan vaille vastausta ja usean hankkeen kohdalla ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt sen toteuttaminen osuuskuntamallilla. Näyttääkin siltä, että Suomessa on pian useita pieniä valokuituosuuskuntia kuten pieniä puhelinyhtiöitä ennen vanhaan.

- On erittäin tärkeää, että kylien valokuituhankkeita saadaan eteenpäin. Esimerkiksi Pirkanmaan ELY-keskuksessa oli syksyllä kahdeksan hanketta vailla rahoitusta. Nämä hankkeet sijoittuvat kaikki pohjoiselle Pirkanmaalle. Valokuituyhteyksien avulla kunnat voivat kehittää esimerkiksi vanhusten kotipalveluita, kuten Virtain Kurjenkylällä on tehty menestyksellä, sanoo Pirttilahti.

Valokuituverkon toteuttamisen tulevaisuus on hämärän peitossa. Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen työpajassa viime lokakuussa kaikkien hallitusryhmien puheenvuoroissa vähäteltiin koko Suomen kattavan valokuituverkon merkitystä. Näin toimittaessa ei nähdä isoa kokonaiskuvaa ja asioiden syy-yhteyksiä.

- Koko maan kattava, luotettava ja toimiva valokuituverkko ei ole itsetarkoitus - Se on väline, joka valtion täytyy taata, jotta yritykset, kunnat ja kansalaisjärjestöt voivat hyödyntää kasvu- ja työllisyysmahdollisuudet, toteaa Pirttilahti.

Suomi on murrosvaiheessa digitaalitalouteen siirtymisessä. Tämä todetaan myös hallituksen tulevaisuusselonteossa. Siirtymää kuitenkin hidastaa infrastruktuurin kehitys. Selonteon lähetekeskustelussa pääministeri Katainen totesi, että olemme peränpitäjiä internetin hyödyntämisessä. Tämän ei pitäisi olla yllätys. Se kertoo puutteista tietoliikenneyhteyksien toteuttamisessa ja niiden toimivuudessa. Digitaalitaloudesta puhuttaessa meidän pitää puhua samalla kattavista ja kapasiteetiltaan riittävistä tietoliikenneyhteyksistä koko Suomessa.

Kansanedustaja Pirttilahti toivoo tulevaisuusselonteon antavan hallitukselle tarvittavan kipinän saattaa Suomi digitaalitalousaikaan valokuidulla toteutettujen tietoliikenneyhteyksien osalta.

- Vähintä, mitä valtio voi kestävän kasvun edistämiseksi tehdä, on laittaa työkalut ja toimintaympäristö kuntoon. Digitaalitaloudesta ei saada toivottuja tehoja irti, jos valokuituverkkomme ei ole koko maan kattava, sanoo Pirttilahti.

Digitaalitalouden monipuolistuvat palvelut, kuten sähköiset turvapalvelut, hyvinvointi- ja terveyspalvelut, hallintopalvelut sekä koulutuspalvelut, saadaan kaikkien suomalaisten ulottuville vain valokuituverkon kautta. Myös etätyöskentelyyn aukeaa uusia kaivattuja mahdollisuuksia. Niin nykyinen kuin tulevakin julkinen ja yksityinen palvelutarjonta vaatii valokuituverkon, joka vastaa haasteisiin pitkälle tulevaisuuteen. Luotettavien ja nopeiden yhteyksien rakentaminen alueille, joille ne eivät rakennu markkinaehtoisesti, tulee toteuttaa yhteiskunnan tukemana.

- Yhteiskunnan tukea kannattaa kohdentaa pitkän elinkaaren infrastruktuuriin, josta hyödymme kauas tulevaisuuteen, vuosikymmeniksi eteenpäin. Valokuituverkkojen rakentaminen on pitkän aikavälin investointina verrattavissa aikoinaan rakennettuihin koko maan kattaviin puhelin- ja sähköverkkoihin, toteaa Pirttilahti.

 

Siirry sivun alkuun
facebook